Siirry sisältöön

Osoite

Yrjönkatu 22
28100 Pori

BEPOP Info

Vartija/aulapalvelu
044 412 2205

Aula avoinna

arkisin7.20 - 19.30
lauantaina8.00 - 15.00

Laboratoriotutkimuksia ja suhdeviivaimen käyttöä

Eveliina Mattilan työssä suhdeviivain on yhä ahkerassa käytössä.

 

Sitowisen Eveliina Mattila pyörittelee käsissään suhdeviivainta.

Hän on kertomassa rakennusten julkisivujen kuntotutkimuksista, mikä on yksi rakennusalan suunnittelu- ja konsultointitoimisto Sitowisen osaamisalueista.

– Jos saamme kohteista julkisivukuvia, jotka eivät ole digitaalisessa muodossa, pitää ottaa suhdeviivain avuksi.

– Vielä tänäkin päivänä, hän naurahtaa.

Mutta pelkällä suhdeviivaimen hallinnalla ei rakennusten julkisivujen kuntotutkimuksia kartoiteta asiantuntevasti. Vaaditaan paljon muutakin; muun muassa timanttiporausta sekä laboratorio- ja kenttätutkimuksia.

– Jos halutaan kattava ja kokonaisvaltainen kuntotutkimus esimerkiksi rakennuksen julkisivuista, täytyy monta eri asiaa ottaa huomioon.

– Julkisivurakenteiden kuntotutkimukset vaativat laajaa tietämystä julkisivurakenteista eri aikakausilta, vaurioiden syntymekanismeista sekä niiden vaikutuksista rakenteisiin, julkisivujen kuntotutkija Mattila selventää.

Laboratorio avuksi

Miten julkisivun kuntotutkimus sitten etenee?

Mattilan mukaan työ alkaa yhteistyöllä tilaajan kanssa, kohteeseen tutustumisella ja aikatalutuksella. Ensimmäinen käytännön vaihe esimerkiksi betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kuntotutkimuksessa on näytteiden otto.

Ne hankitaan betonirakenteista timanttiporaamalla, minkä lisäksi kohteelle tehdään aistinvarainen tutkimus. Näytteet toimitetaan laboratorioon, jossa betonin kunnosta selviää lisää sellaista, mitä muuten ei saisi selville.

– Betonia tutkitaan muun muassa ohuthie- ja vetokokein, jolloin selvitetään esimerkiksi betonin rapautuneisuutta, halkeamia ja huokoistusta.

Kenttä- ja laboratoriotutkimusten perusteella Sitowisen asiantuntijat pystyvät arvioimaan betonirakenteen kuntoa, korjaustarvetta, mahdollisia korjaustapoja ja alustavia kustannusarvioita mahdollisille korjausvaihtoehdoille.

– Jos asiakkaana on esimerkiksi taloyhtiö, se saa näin arvokasta tietoa julkisivurakenteiden kunnosta ja niiden korjaustarpeesta. Tutkimuksen perusteella voidaan käynnistää hankesuunnittelu tai joissakin tapauksissa suoraan korjaussuunnittelu.

Mattilan mukaan kuntotutkimus kannattaa tehdä jo ennen kuin ongelmia alkaa ilmaantua – mielellään osana kiinteistön pitkäntähtäimen suunnitelmaa (PTS), jolloin voidaan realistisesti arvioida korjaustarvetta ja siihen liittyviä kustannuksia

– Tutkimuksella voidaan ohjata suunnittelua (korjauslaajuutta ja tapaa), mikä taas pienentää työnaikaisten muutostöiden riskiä, kun rakenteiden ongelmat ovat jo tiedossa.

Sitowise Asiantuntijakeskus BEPOPissa
– Toimipiste Asiantuntijakeskus BEPOPissa syyskuusta 2017 alkaen
– Yhteistyössä OP-Isännöinnin kanssa lokakuusta 2017 alkaen